Reconstruction de l`identité raciale dans L`Amant de Marguerite Duras

ZONE INTERMÉDIAIRE – Reconstruction de l’identité
raciale dans L’Amant de Marguerite Duras
Université de Turku
Département d’Études Françaises
Mémoire de maîtrise
Juillet 2007
Kaiju Harinen

Il y a cette différence de race, il n’est pas blanc, il doit la surmonter, c’est pourquoi il
tremble.(L’Amant 1984)

TURUN YLIOPISTO
Klassillisten ja romaanisten kielten laitos/Humanistinen tiedekunta
HARINEN, KAIJU: ZONE INTERMÉDIAIRE – Recontruction de l’identité raciale
dans L’Amant de Marguerite Duras
Pro gradu-tutkielma, 123 s., 3 liites.
Ranskan kieli
Heinäkuu 2007
Tutkielman aiheena on Marguerite Durasin romaani L’Amant (suom. Rakastaja).
Tarkastelen romaanin valkoihoisen nuoren tytön ”rodullisen” identiteetin rakentumista
käyttäen heijastuskuvana Toista, tytön ”erirotuista” kiinalaista rakastajaa. Osittain
omaelämäkerrallisen romaanin tapahtumat sijoittuvat Ranskan entiseen siirtomaahan,
Indokiinaan. Kolonialismin aikainen rotusorto ja valkoisen ”rodun” mytologisen vallan
rakentuminen ja konkretisoituminen ovat siis sekä tutkimukseni konteksti että
tutkimuskohde. Tarkastelen missä määrin tytön rodullinen identiteetti pitää yllä – tai
toisaalta rikkoo – ”rotujen” hierarkkista ajattelua.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on jälkikoloniaalinen (postkoloniaalinen) tutkimus,
joka on monitieteellinen itsekriittinen tutkimusmetodi. Tutkimuksen tarkoituksena on
kyseenalaistaa länsimaissa vallitsevia kategorioita. Päälähteinä käytetään mm. Dyerin
(1997), Memmin (1994), Todorovin (1989), Girodin (2004), Hallin (1992, 1996),
Derridan (1967, 1972, 1992), Shevoryn (2000), Dufourmentellen (2003) ja De
Beauvoirin (1947) teoksia.
Tutkimuksen keskeinen käsite on välitila, johon teoksen nuori tyttö voidaan
tutkimustulosteni mukaan sijoittaa. Tyttö häilyy eräänlaisessa välitilassa valkoisen ja
keltaisen ”rodun” välillä: hän tuntee kuuluvansa tavallaan molempiin ”rotuihin”, sillä hän
on syntynyt Indokiinassa, puhuu paikallista kieltä ja suhtautuu paikallisiin
tasavertaisemmin kuin valkoihoinen eliitti, mutta kuuluu kuitenkin syntyperältään
valkoiseen ”rotuun”. Valkoisuutta ei usein määritellä ”roduksi”, vaikka muiden kuin
valkoihoisten kohdalla ”rotu” määritellään joko negatiivisten tai positiivisten
typologioiden mukaisesti. Tästä syystä valkoiset nähdään helposti ihmisyyden normina
neutraaliksi väitetyssä valkoisten diskriminoivassa diskurssissa. L’Amant’ssa valkoisuus
on näkemykseni mukaan kuitenkin näkyvää ja valkoisuuden valtaa kyseenalaistavaa.
Valkoisen tytön perhe on valkoisten kolonialistien arvoasteikon alimmalla portaalla, sillä
perhe on köyhä ja valkoisten valta rakentui suurelta osin siirtomaaisäntien taloudellis-
poliittiseen ylivaltaan. Koska tytön perheellä ei ole tarpeeksi varaa elitistiseen herruuteen,
eliitti paheksuu tytön perhettä avoimesti erityisesti ”rotujen” välisen kielletyn suhteen
tullessa julki, jolloin tyttö eristetään valkoisesta yhteisöstä. Kiinalainen puolestaan on
miljardöörin perijä ja tämä suo hänelle hieman korkeamman aseman ”rotujen”
hierarkiassa, vaikka hänen vaurautensa toisaalta uhkaakin valkoista valtaa. Myös
romaanin monella tapaa konventioita rikkova seksuaalisuus on osa kielletyn suhteen
välistä valtapeliä. Kirjailija strukturoi uudelleen patriarkaalisen sukupuolen rakentumisen
feminisoimalla kiinalaisen miehen, sillä muussa tapauksessa hänen maskuliinisuutensa
saattaisi saada ylivallan tytöstä, joka on sukupuolisesti Toinen.
Asiasanat: ”rotu”, valkoisuus, postkolonialismi, Toiseus, sukupuoli, feminismi

1
Table des matières
1. Introduction.............................................................................................................4
1.1. Cadre théorique : une méthode éclectique........................................................6
1.2. Pourquoi la littérature ?......................................................................................8
1.3. Écriture durassienne – écriture de l’inconnu..................................................10
1.4. L’Amant de Marguerite Duras..........................................................................13
2. Cadre théorique....................................................................................................15
2.1. Théorie postcoloniale.........................................................................................15
2.2. Caractéristiques de la littérature postcoloniale chez Duras..........................17
2.3. Étude sur la race blanche – existe-t-elle ?........................................................18
2.4. Blancheur – une construction neutre...............................................................20
2.5. Notions de race et de racisme............................................................................23
2.5.1. Racisme en guise de théorie...............................................................26
2.5.2. Métissage versus race pure.................................................................30
2.5.3. Racismes – hétérophobie....................................................................32
2.6. Notions de stéréotypes, de clichés et de préjugés............................................34
2.7. Notions de culture et d’identité.........................................................................38

2
3. Sexualité transgressive – Politique du corps......................................................42
3.1. Notion de l’Autre................................................................................................43
3.2. Sexualité et philosophie « haute ».....................................................................46
3.3. Deuxième sexe.....................................................................................................49
3.4. Esthétique du sexe..............................................................................................53
4. Reconstruction de l’identité raciale dans L’Amant............................................56
4.1. « Il y a cette différence de race » – Liaison transgressive entre deux
races............................................................................................................................56
4.2. « Elle est devenue une jeune fille de ce pays d’Indochine » – Identité
métisse........................................................................................................................60
4.3. « Place réservée aux voyageurs blancs » – Blancheur dans L’Amant...........62
4.3.1. « Ordre sera donné de ne plus parler à la fille de l’institutrice de
Sadec » – Transgression des règles de la société........................................66
4.3.2. « Famille des voyous blancs » – Blancheur et pauvreté dans
L’Amant..........................................................................................................69
4.4. « Sale Chinois millionaire » – Racisme dans L’Amant.................................74
4.4.1. « Maigre comme la mort » – Hétérophobie......................................75
4.2.2. « La plupart ont été abandonnés par leur père » – Condition ambiguë
des métis.........................................................................................77