mbeelu-haayre - Radio Rurale de Kayes

MBEELU-HAAYRE
Mbeelu haayre wuro Hammadi siley dañƴo malaaɗo saare futankooɓe.
Wuro diine L,islam welngonoo limmban. Alqur,aana jaŋngooɓe.
Mbeelu daande caanngol. Toowngo e ceenal jimtuuɓe.
Danayal e kaŋŋe nanndungal, ndiiyam no ɓiraaɗam ƴogooɓe.
Mbeelu saare juulɓe, Alqur,aana jaŋngooɓe.
sukaaɓe jannginɓe, sernaaɓe yaltinɓe.
ɓesngu wajotooɓe, majjeere ñifooɓe.
jamaa e jumaa juulooɓe, e laawol tijjaaniiya reewɓe.
subahaana allah, assafurullaah, wirdooɓe.
sunna Mohammadu gollotooɓe.
ngenndi diine sukaaɓe rewɓe e worɓe ɓamnooɓe.
ngenndi adaaji finaa-taawa toppitiiɓe.
Mbeelu saare fulɓe ngonka mu,en farnoriiɓe.
sukaaɓe jawdi ñaƴirooɓe, Na,i e baali ƴarotooɓe.
saare futankooɓe, cuusal ronɓe.
Ngenndi cuusal e caasal gilayɓe taniraaɓe.
Ñalnde falo araraay nawtuuɓe.
Ngenndi jaambareeɓe cuusal ronɓe.
Mbeelu mawɓe ma hanki jom en bahe daneeje.
Heɗo mi fillo inɗe maɓɓe.
Hammadi sileey dañƴo malaaɗo.
Saydu Umaar pennda jallo.
Demmba kummba jallo.
Aysaata hammadi sileey dañƴo malaaɗo.
Yaaya hammadi sileey dañƴo malaaɗo.
Bilaali hammadi sileey.
Demmba hammadi sileey.
Haruuna buubu alooru.
Demmba takko.
Julde hammadi.
Aali geelel.
Iidi jallel.
Demmba gummbee jallo.
Maama njaarel.
Yero bammbi jallo.
Yero gummbee soh.
Ñeeboo bah.
Sammba kañnji jallo.
Sammba kolaane kamara.

Mbeelu ɓeeko mawɓe ma, hanki e peewal hirondirooɓe.
Hasidaagal e nafigaagal tariiɓe.
E moƴƴeere wajondirooɓe.
E dental noddondirooɓe.
E luggeere kawtal wuulotooɓe.
Mbeelu ngenndi yontaaɓe.
leeɗe ma mbaasa yontaaɓe.
leegal jayngalnaaɓe waasa yontaaɓe.
leegal saahal e feresɓe mbaasa Agaaɓe.
sukaaɓe mbeelu e dental soynaaɓe.
yanngeeji e inɗeeli welnooɓe.
sukaaɓe e dingiire ma fijooɓe.
Mbeelu hanki dingirel hakkuunde jamaa e jumaa sukaaɓe fijooɓe.
Pijirlooji jooɗɗi, cosaan hollirooɓe.
Kawtal boombi surgaaɓe, ɗo daartaaka bonannde.
Tinndi –cifti –daarti -jimɗi pulaar yimooɓe.
suuɗosuɗoondu, tukum, ayello-yello fijirooɓe.
jimɗi fulɓe yimooɓe.
daangay, wanngo, rippo, sawaali maaram sawaali amooɓe.
Mbeelu haayre saare futankooɓe.
Funnaange mbeelu nguura haheewi addooɓe.
Hirnaange e saahal mbeelu aynaaɓe ordooɓe.
ɓaleeri mbeelu worɓe e rewɓe dawooɓe jam addooɓe.
lobbudu remooɓe gaawri e geerte heɓooɓe.
ñebbe e dene dañooɓe, ɓesngu wurnooɓe.
Mbeelu haayre heɗo mi fillo inɗe nokkuuje.
Weendu ñaawel, ceenel gese.
Ceenel baaɗi, jawdi jofnooɓe.
Caltel salka, jakre gummbee.
Jakre karrallannji, tulde woɗeere.
Beelel buna fayna, hakkunde ŋaalko e saare.
Tufnde wuro ƴogirde yontaaɓe.
Jakre gesel numusonto, tufngel bomse.
Lower ɓokki, saŋkara, jakre jammuule.
Jakre dalla, jakre maaduwa.
ɓulel saagu, seeno mango.
Bawuyankolle, badanngo, tufnde ganɗe.

Mbeelu ngenndi sernaaɓe.
Ceerno demmba kummba jallo.
Ceerno sammba soh.
Ceerno yero bammbi jallo.
Ceerno siidi saal.
Ceerno abubakri sih.
Ceerno muniiru sih.
Ceerno madaane sih.
ɓeko sernaaɓe maa alqur,aana janngooɓe.
duɗe alqur,aana huɓɓuuɓe.
fooyre diine l,islam duñcuuɓe.
sunna Mohammadu leernuuɓe.
MBEELU
hoɓɓe maa saare feñanɓe, jubuli ñolooji soyniiɓe.
laawol somankiidi e salka arduuɓe.
laawol gañi e gummbee natiirɓe.
jaɓɓaaɓe ndiiyam rokkaaɓe.
Kosam e lacciri ɓadinaaɓe.
konnguɗi yontaaɓe fa,de e hoɓɓe.
Bissimillah-Bissimillah galle ko galle allah galle mah, koɗo teddinooɓe.
sukaaɓe maa koɗo koɓe bismotooɓe teddinooɓe.
sukaaɓe worɓe e rewɓe yontaaɓe.
ngaynaaka e cippal faarnoriiɓe.
Mbeelu ɗanniyankooɓe ma, yaaɓe jam addooɓe.
Dow tufnde ganɗe e ɓokkel makadaga waynondiraaɓe.
Hanki mbeelu soyiiri yaara, so gelobel baydi junngo.
Njaami jamaa kinnu-maami ngartuumi jumaa kinnu-maami, sukaaɓe yimooɓe.
Ƴela- ƴela hootee junngo joomum, sukaaɓe worɓe fijirooɓe.
ɗumɗo ko hanki mbeelu wonnoo e dental soynaaɓe.
Soh Mammadu soh lollirɗo kamale..